keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Elämäntapapäivityksiä

Kaamos tulee tiukalla aikataululla ja yhtä varmasti kuin verottaja. Päivä se vain lyhenee hetki hetkeltä. Ja kelit ulkona ovat olleet jo viikkotolkulla epävakaita, eikä ole ollut kovin suuresti asiaa minnekään pöpelikköön pyörimään.

Ulkoilun vähyys kun yhdistetään lyhyeen päivään, onkin soppa valmis. Väsyttää koko ajan. Ja ei tuo päivä tuosta pitene vielä pitkään aikaan. Lyhenee lyhenemistään.

Mutta ei tähän väsymykseen pelkkä päivän lyhyys tai edes kohtuullisen totaalinen sisätiloissa istuminen ole kaikki, mikä ihmiseen vaikuttaa.

Ruokavalio, paheet ja tavallaanhan ne myös osittain sivuavat toisiaan. Kaikki, mitä suustamme laitamme sisään, vaikuttavat myöskin vireystilaamme ja fyysiseen hyvinvointiin. Aivan kaikki.

Ja totuushan on se, että ihmiset keskimäärin syövät tänä päivänä aivan järjettömät määrät teollista paskaa ja muutoinkin varsinkin aivan liikaa lihaa. Suomalainen söi vuonna 2014 keskimäärin 76,6 kiloa. Siitä siipikarjan osuus oli 20,1 kiloa. Eli suomalainen söi punaista lihaa 56,5 kiloa vuodessa.

Päiväkohtaiseksi muutettuna jokainen suomalainen söi vuoden jok'ikisenä päivänä 155 grammaa punaista lihaa. Siihen sitten siipikarjat kaupan päällisiksi. 55 grammaa per päivä. Eli 210 grammaa päivässä lihaa jokaisena vuoden vuorokautena.

Ihminen on evolutiivisesti sekasyöjä. Se ei ole märehtijä, mutta se ei myöskään ole puhdas lihansyöjä, kuten monet petoeläimet. Näiden muiden eläintyyppien fysiikka on rakentunut sellaiseksi, että lehmä ei pysty sulattamaan lihaa, eikä ilves elä ruoholla.

Muistan joskus lukeneeni jostain tutkimuksesta, jonka mukaan suositeltava määrä ihmiselle syödä punaista lihaa olisi kerran tai maksimissaan kaksi kertaa viikossa. Itse en nyt aio lähteä moiselle linjalle tuosta vain, mutta päätin silti tänään, että aion tästä eteenpäin pyrkiä noudattamaan ruokavaliota, joka sisältää vähintään kolme päivää viikossa. jolloin syön ainoastaan kasvisruokaa.

Nyt varmasti joku kelaa, että onko se Panu mennyt aivan sekaisin. Ja ahdistaako eksistentiaalinen olemattomuus?

Ei, ei ahdista. Eikä omalla kohdallani tällä hetkellä kyse ole millään tasolla ideologisista syistä. Kyse on ihan puhtaasti omasta hyvinvoinnista.

Väitän aivan kirkkain silmin, että olen varsin hyvä siinä, mitä tulee ruoanlaittoon. Joten kokeilen nyt, miten selviäisin maittavasta itse tehdystä ruoasta kolme kertaa viikossa ilman lihaa. Ja siis tämä kolme kertaa viikossa ei myöskään sisällä kanaa eikä kalaa. Maitotuotteet ja muut vastaavat ovat toki sallittuja.

Maitoahan en ole ikinä juonutkaan. Tai olen, mutta en muista sellaista päivää itse. Kieltäydyin maidon juomisesta sen verran nuorena, ettei muistikuvaa ole mieleeni rekisteröitynyt. Enkä kyllä ole koskaan maidon juomista käsittänytkään.

Minä käsitän varsin hyvin maitotuotteiden kuluttamisen. Rakastan juustoja. Aivan yli kaiken. Joskus kun pohdiskelin, että kummasta minun pitäisi ensin luopua, punaisesta lihasta vaiko maitotuotteista, tulin lopulta siihen johtopäätökseen, että juustot kyllä todennäköisesti veisivät voiton. Rakastan kyllä joskus medikkaa pihviä, mutta jos en voisi koskaan maistaa hyvin kypsynyttä sinihomejuustoa, kuolisin varmasti siihen paikkaan. Kyllä valinta olisi melko selkeä.

Mutta eihän tässä nyt mistään totaalisista luopumisista ollutkaan kyse. Kyse on ainoastaan lihan kulutuksen vähentämisestä. Kyllä. Kyllä lopulta jos mietin asiaa, olen aika monta vuotta syönyt ruokavaliolla, joka on sisältänyt lihaa miltei joka päivä. Miettikääpä itse keskimäärin, miten usein syötte lihaa?

Toki tuttavapiirissäni on jopa vegaaneja. En minä sitä. Mutta aika moni todennkäköisesti tässä kohdin toteaisi, että niitä kalaa sisältäviä päiviä lukuun ottamatta on sitten jäljellä lopulta vain päiviä, jotka sisältävät lihaa. Tavalla tai toisella.

Enkä minä myöskään aio stressata mistään, mikä tähän projektiin liittyy. En aio ryhtyä selvittelemään kaikkien ostamieni elintarvikepakkausten tuoteselosteita tällä sekunnilla läpikotaisin, vaikka toki niitä olen selaillut jo useamman vuoden.

Kyllä minua on aina vähän kiinnostanut se, mitä syön. Esim. olen pyrkinyt laittamaan itse mahdollisimman paljon ruokaa ja mahdollisimman puhtaista raaka-aineista. Tai ainakin raaka-aineista, jotka eivät ole aina sieltä huonoimmasta päästä. Ylipäätään ajatukseni on ollut jo pitkään se, että jos itse laitan ruokani raaka-aineista, joita ei ole prosessoitu, sentään tiedän, mitä se valmiin ruoka-annokseni prosessi on. Jos se sen jälkeen on epäterveellistä, voin katsoa vapaasti peiliin.

Kuten sanoin, kyse ei ole ideologioista, mutta valehtelisin, jos sanoisin, että vaikka ajatus oli jo muhinut päässäni pitkäänkin, sai se pienen sysäyksen, kun tuossa eräänä iltana katsoin dokumentin ilmastonmuutoksesta ja sen yhteydestä globaaliin lihantuotantoon. Dokumentin nimi on "Cowspiracy: The Sustainability Secret". Suosittelen lämpimästi jokaisen katsomaan kyseisen rainan. Se on esim. katsottavissa tällä hetkellä Netflixissä.

En ole ikinä ollut paasaaja tai saarnaaja, enkä ole sitä nytkään, joten siksi vain tyydyn suosittelemaan sitä katsottavaksi. Sanon ainoastaan, että kun nytkin Pariisin tuleva ilmastokokous lähestyy ja valtamediat ovat pullollaan artikkeleita siitä, miten paljon fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitäisi vähentää, jotta ihmiskunta pelastuisi.

Ja kerta näihin tavoitteisiin ei tunnuta päästävän millään, koska näiden vähennysten taloudelliset vaikutukset tuntuvat olevan kaikille ylitsepääsemättömiä, niin miltäpä kuulostaisi väite, että jos ihmiskunta tällä hetkellä luopuisi tyystin lihansyönnistä, me voisimme aivan rauhassa vielä vaikka lisätä öljyn polttamista ja silti maapallo ryhtyisi viilenemään nykyisestään?

Asiasta on olemassa kiistatonta faktaa ja päätinkin, että aion selvittää asian vielä perinpohjin. Mutta se siitä. Nyt on kyse vain yhden Norjaan muuttaneen suomalaisen pojan fyysisestä hyvinvoinnista.

Tähän tulevaan elämäntapamuutokseen liittyy sitten monia muitakin aspekteja kuin ainoastaan ruokavalio. On paljon muitakin asioita, joita sullomme kehoomme kuin vain päivittäinen ruoka. Niistä joskus aikanaan enemmän.

Jostain on lähdettävä ja liikaa ei voi kerralla tehdä. Muutoin ei kuuppa kestä. Mutta siitä voitte olla varmoja, että aion raportoida, miten pyristelyni kohti parempaa henkilökohtaista elämää etenee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti